Otin tyttären kanssa kovaa yhteen - taas.
Mä en juurikaan muista mitä kaikkea suustani ulos syljin - enkä siitäkään mitä sain kuulla.
Pohjimmillaan kyseessä kuitenkin lienee se, että hän kokee joutuvansa liikaa toimimaan "äitinä", kun mä en jaksa. Tai se, että kokee mun sairauteni uhkana itselleen ja siihen on helpompi suhtautua raivolla kuin hyväksymällä.
Näitä nyt ainakin sain kuulla, lainaukset eivät ole sanatarkkoja:
- Mä oon läski ja ihan saamaton laihduttamaan kun en viitsi ja kun se olis niin helppoa. Mä olen dieetillä nytkin, aika kovalla sellaisella ja tiedän myös sen riskin, että itse sairastun anoreksiaan - kävinhän siellä rajalla aikoinaan.
- Mä olen huono äiti, muhun ei voi luottaa
- Lapset joutuvat käymään kaupassa, kun mä en "jaksa" (noi hipsut suorastaan kuuli)
- Mä en "viitsi" laittaa ruokaa vaan syödään valmisaterioita. Itse se ei kuitenkaan edes halua laittaa ruokaa tai oppia sitä taitoa
- Hänen vastuunsa asunnon laittamisesta ja siivoamisesta kattavat vain hänen oman huoneensa. Mitään muuta siivoamista hänen ei tarvitse tehdä. Ja samalla osoitti ympärilleen, että kun sä et saa tehtyä mitään tälle.
- En mä saa pihaakaan valmiiksi, kun en "viitsi". Jospa laittaisin sille tulevana keväänä lapion käteen ja sanoisin, että kokeiles kaivaa, katotaan paljon itse saat aikaan.
- Hänellä on kokoajan vaatteet lopussa, kun MÄ en pese pyykkiä. Osaa se laittaa sen pesukoneen itsekin.
Enpä nyt muista muuta kuin tämän. Oli sitä enemmänkin.
Ja mä olin kuvitellut, että kaikki on hyvin !?!?!
Mä en kestä riitoja, mun sisälle sattuu. Uskoisin että tyttöön sattuu ihan samoin ja pelkään, että se tarttuu vanhaan "ystäväänsä" veitseen.
Tyttö tietää varsin hyvin, että aivoihini on jäänyt vaurio sen kasvaimen vuoksi. Se iso mötikkä oli ollut siellä painamassa liian kauan. Vaurio on sellaisella alueella, että se vaikuttaa roiminnanohjaukseen = aloittamisen vaikeus, monen saman aikaisen asian hallinta,...
Kun katselen tuota listaa, nousee mieleen lähes koominen ajatus. Tyttö haluaisi muuttaa pois kotoa mahdollisimman nopeasti. Mutta noilla eväillä se ei pärjää. Olis syytä hänenkin ottaa lusikka kauniiseen, viilleltyyn käteensä ja alkaa opetella elämän taitoja.
Laitoin tuossa viikon lääkkeet taas purkkeihin ja kun "lääkekaappi" (vanha matkalaukku) oli tuossa auki, niin pakko on tunnustaa että olisihan se helppo tie; kunnollinen koktaili ja yliannostuksia, hengenvaarallisia yhdistelmiä... Mutta ei, sitä minä en tee.
Tyttö oli laittanut alla olevan lainauksen fb:hen vähän riidan jälkeen. Jos tuo tarkoittaa minua, niin....
Guess that I don't need this though
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti