Masennuksen inhottava puoli; joko mikään ei tunnu miltään - tai sitten kaikki ahdistaa ja itkettää.
Halusin kirjoittaa, mutta nyt ei tule mieleen yhtään mitään. Pihalle pitäisi mennä, mutta aloittaminen on taas niin vaikeaa. Inhoan tätä tunnetta, tyhjyyttä.
Huomenna "sukujuhliin". Pitää skarpata. Ehkä tämä tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti