Ei kuinkaan koiran.
Äidin vaisto suojella ja huolehtia taitaa olla minussa melkoisen suuri.
Toisaalta tiedän, että lapset ovat vain lainassa ja joskus tulee aika päästää irti.
Haluaisin kuitenkin saada olla osa lapseni elämässä, myös siinä nurjemmassa puolessa. On paljon vaikeampi olla sivussa, jos kielletään kaikki tieto - kuin taas jos saisin infoa riittävästi, niin pystyisin paljon paremmin luottamaan ja sitä kautta myös antamaan lapselle tilaa yrittää pärjätä itse tautinsa kanssa. Nyt kun ei saa tietoa, saa vain rähinää ja raivoa, kuinka voi silloin luottaa, että kaikki on menossa ok, tai että tuo tulee pyytämään apua tarvittaessa.
Vaikeaa on. Hau.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti