Menin 28.12. poistattamaan tikkejä. No, kyllä ne poistettiin, mutta samalla totesivat haavan pullottavan niin pahasti, että määräsivät suoraan takaisin osaston petiin.
Vuosi vaihtui ilman, että juurikaan sitä kuumeen läpi tajusin - hämärästi muistan, että joskus paukkui. 2.1. olikin sitten vuorossa uusi leikkaus. Oli kaksi murhetta, joista toista hoidettiin erittäin rajuilla antibiooteilla (sain siis aivokalvontulehduksen) suoraan suoneen ja toiseen (siihen pullotukseen) tarvittiin leikkaus. Sikäli leikkaus oli "pienempi", että paikattiin vain vuotavaa aivokalvoa, sikäli "suurempi", että päässä tikkejä on sama määrä kuin oli ekallakin, mutta lisäksi on vielä reidessä 15cm haava, jonka takaa lihaksesta haettiin luonnollista paikka-ainetta - lihaskalvoa.
Toipuminen tulee viemään aikaa ja sekä henkisiä että fyysisiä voimia.
Ensimmäisiä asioita, jotka minun on opittava, on se, että käveleminen on hyvää liikuntaa. En ole koskaan osannut pitää liikuntana mitään sellaista, mistä ei tule jättihiki tai pala satoja tai tuhansia kaloreita. Nyt on aika oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti