Siivouspäivä. Toiset tekevät työtä ja minä yritän olla pois jaloista. En tiedä mitä haavat itsessään kestäisivät, mutta kaiken kaikkiaan kiellettiin raskaammat hommat - ja toisaalta pitäisi elää "normaalia" elämää.
Miten elää normaalia elämää, jos ei pysty tekemään juuri mitään?
* 2kg on maximi paino mitä pystyn nostamaan. Ja nyt puhun siis kykenemisestä, en mistään ohjeista.
* Kävellessä pitää kokoajan keskittyä siihen, ettei linkuttaisi.
* Autoa ei saa ajaa, eli ei edes voi mennä kunnon ruokaostoksille yksin.
* Jos jotain putoaa lattialle, sen ylös saaminen on toisinaan aika urakka - kun en uskalla mennä syvään kyykkyyn.
* Mitään ei saa kovin korkealle. Kun en uskalla kiivetä tavaran kanssa keittiöjakkaralle.
Ja näitähän riittää. En ole mikään super-ahkera luonnoltani, mutta se, ettei mitään voi tehdä, turhauttaa niin penteleesti. Olen minä sentään saanut takan lämmitettyä joitakin kertoja. Se jo parantaa mieltä - edes vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti