Kuulustelu on nyt ohi. Ihan "mukava" tilaisuus. 2 sosiaalityöntekijää paikalla, kuulusteleva poliisi ja todistajana toinen. Minä ja poitsu. Henkilötiedot, sit "oma kertomus", tunnusti, tarkennettuja kysymyksiä ja sit minä ja sossut kysyttiin pari juttua. Siinä se. Allekirjoitukset tietty.
Se todistajana ollut poliisi oli syötävän söpö. Eikä sillä ollut sormusta. Mites tuon saisi itselleen? ;)
Nyt joutu skarppaamaan ja sillä pystyin pitämään masennuksen pois katseestani. Mielessä se jyllää. Haluaisin lähteä kaupungille, vain hortoilemaan - tai jotain....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti